Testineulontaa

Ihan ekaa kertaa uskaltauduin testineulojaksi, kun Neuloo ja purkautuu -blogin Sanna kaipaili kivalle lapasohjeelleen testaajia. Niinpä sitten syntyi Stop’n’go -lapaset (koska toinen lapanen on punainen ja toinen vihreä, onpas omaperäistä, hih!). Ja tulipahan samalla kokeiltua, millaista on tuo Regia Active -lanka: ihan ookoo, mutta kyllä sen huomasi, että akryyliä on mukana, oli meinaan hieman nihkeää neuloa paikoitellen. Onneksi nihkeys ei enää tunnu valmiissa lapasissa.

Stop'n'Go -lapaset

Stop'n'Go -lapaset

Stop'n'Go -lapaset

Stop’n’Go a.k.a. Liukkoset (Ravelry -linkki)
Puikot: 3,5 mm, 4,0 mm ja 4,5 mm
Lanka: Regia Activea harmaana ja Regian 2-säikeistä neonpinkkinä ja neonvihreänä
Langanmenekki: Yhteensä 70 g (neonit menivät melkein kaikki, à 5 g)

Näitä lapasia on jo testailtu pienessä pakkassäässä monena päivänä ja erinomaisesti ovat lämmittäneet! Äitini haluaa nämä eriparilapaset itselleen, joten ”jouduin” käymään ostamassa langat toistakin paria varten. Löysin Snurresta ihanan pehmeää ja kauniin ruskeaa villalankaa – nyt pääsen testaamaan, miltä malli näyttää yksivärisenä! Ja todennäköisesti kokeilen neuloa nämä seuraavat lapaset aavistuksen isommilla puikoilla. Odotuksissa on kertakaikkisen ihanat lapaset!

Langat seuraaviin Liukkosiin

Mainokset

Lämmikettä ranteisiin

Varoitus: Tässä yhdessä ja samassa postauksessa on monta ihanaa asiaa: Ihana malli, ihana lanka ja pari ihanaa blogia seurattavaksi. Ollos siis varoitettu!

Ilmojen kylmetessä (eli yleensä kutakuinkin elokuun puolivälistä lähtien) meikäläisen nakkisormet tarvitsevat lämmikettä ja netissä surffaillessani vastaan tuli Pehmeitä paketteja -blogissa ranteenlämmittimet (ihana blogi #1), joista nyt vaan oli ihan pakko tehdä oma versio! Harmi vaan, että ohje niihin on Eiran langat -lehdessä, jota minulla ei ollut juuri sillä hetkellä saatavilla. Mutta kuinka ollakaan, seuraavana (tahi sitä seuraavana) päivänä mallin suunnittelija eli Eilen tein -blogin (ihana blogi #2) Hanne julkaisi ohjeen näihin ihanuuksiin!

Lankalaatikossani odotti kerä ihanaa Ilun Handun hieman paksumpaa vihreää merinolankaa, joka kertoi haluavansa osallistua juuri tähän projektiin. Siitä se sitten lähti. Lopputuloksena on ihanan pirtsakat ranteenlämmittimet, pisteenä iin päällä isotätini nappipurkista löytyneet keltaiset napit. Koko on noin L, joka on itselleni hieman reilu, mutta se ei haittaa ollenkaan, koska alle mahtuu hyvin vaikka sormikkaat tai lapanen kylmempiä ilmoja silmällä pitäen.

Vihreät ranteenlämmittimetRuista ranteeseen Eilen tein -blogissa (Ravelry -linkki)
Koko: n. L
Puikot: 3,0 mm ja 3,5 mm
Lanka: Ilun Handun Merino DK vihreänä, 79 g

Vihreät ranteenlämmittimet

Vihreät ranteenlämmittimet

Nopeat Lovikka -lapaset

Eilen illalla tuli innostus kokeilla tehdä Lovikka -lapaset. Novitan sivuilta löytyi niihin ohje, mutta jouduin soveltamaan sitä erivahvuisen langan takia (kirjoittelin etenemistäni ylös Ravelryyn). Näihin upposi hitusen yli kerä Islannista tuomaani Álafosslopi -lankaa ja kirjontaan hieman vanhoja jämiä (taitaa olla 7-veikkaa ja Isoveljeä). Neulontaosuus sujui meikäläisen normaalivauhtiin verrattuna ällistyttävän nopeasti: kolmisen tuntia minulla siihen taisi kaiken kaikkiaan mennä aikaa eilen. Ja tänään meni tunti viimeistelyyn eli höyryttämiseen, pinnan ”karstaamiseen” ja kirjomiseen. Lopputulos on ihanan pehmoinen vaikka itse lanka tuntuikin neulottaessa hieman karhealta – ehkäpä nämä kintaat jäävät itselleni käyttöön… :)

Lovikka -lapaset

Lovikka -lapaset

Pääkallolapaset pääkallokeleille

Alkuviikosta lounaalla kaverini totesi tarvitsevansa lapaset ja minä siihen heti, että ”juu, voin tehdä!”.  Molempien seuraava lause oli, että niissä pitää sitten ehdottomasti olla pääkallo! Lounaan jälkeen suunnistimme viereiseen lankakauppaan aineksia ostamaan ja nyt on pääkallolliset lapaset valmiina juuri sopivasti, kun luntakin tulee vaakatasossa.

Pääkallolapaset

Lankana on Dropsin Karisma (tummanharmaata ja luonnonvalkoista 100% superwash villaa) ja puikot nelosen pyöröt. Tein molemmat lapaset yhtäaikaa ja ylhäältä alaspäin, peukalot tikuttelin lopuksi ihkauusilla 3,5 mm:n KnitPro:n Cubicseillani – pidin kovasti, ne olivat tosi mukavan tuntuiset kädessä!

Pääkallokuvio on kirjasta ”Son of Stitch’n’Bitch” ja mallista ”Skull Isle Mittens”, loput lapasista on sovellettu lennossa. Aloitin luomalla magic cast-onilla (ohje Knittyssa) 18 silmukkaa ja lisäsin joka kerroksella neljä silmukkaa reunoissa, kunnes silmukoita oli yhteensä 50. Resoria varten vähensin silmukkamäärän 48:een. Peukalot on neulottu 22 silmukalla, kavennukset lopuksi joka puikon alussa. Kirjoittelin speksejä ylös myös Ravelryyn.

Olen yleensä vältellyt kirjoneuleita, koska muutamista kokeiluistani on tupannut tulemaan ihan järkyttävän näköisiä. Ongelmana on kait pääasiassa ollut, etten ole osannut pitää langan kireyttä tasaisena, pidellä lankoja aina samassa järjestyksessä tahi ylipäätään tiennyt, miten sitä toista lankaa oikeasti kuuluisi pidellä. Mutta juuri oikealla hetkellä Raiku, ”Outo lintu linnassa” -blogista, postasi kirjoneuletta käsittelevän jutun, jonka innoittamana uskaltauduin näidenkin lapasten kimppuun. Raikun esittelemä tapa pidellä lankoja todellakin tepsi minun ongelmaani: ei kiristä lankajuoksut työn takana eikä lankojen järjestys mene vahingossakaan sekaisin! Seuraavatkin kirjoneulelapaset ovat jo työn alla. :)

Pääkallolapaset

Pääkallolapaset ovat toiset tämän vuotisen Lapaskuu -tempauksen Tumpputupaan tekemäni kädenlämmittimet.

Raitalapaset Tumpputupaan

Lapaskuu on täällä taas! Viime vuonna osallistuin siihen myös, saldona silloin kaksi paria. Nähtäväksi jää, montako paria saan tänä vuonna raportoitua Lapaskuun Tumpputupaan – sen voi jo sanoa, että ainakin yhden!

Raitalapaset

Sateenkaarilapasten juju on pystyraidat, joissa ei ole käytetty kirjoneuletta vaan ne on toteutettu neulomalla yhden kerroksen korkuisia vaakaraitoja ja nostamalla aina joka neljäs silmukka neulomatta (mallikerta on siis neljä silmukkaa ja kaksi kerrosta). Lanka on Novitan 7 veljestä valkoisena ja sateenkaaren väreissä, puikot kolmoset ja silmukoita 48. Kirjoittelin tarkempaa ohjeistusta (englanniksi) Ravelryyn.

Lapasten reunaan tein tuollaisen nirkkoreunuksen, josta tuli ihan nätti vaikkakin hieman tönkkö. Käsialani on sen verran tiukkaa, että minun olisi kannattanut vaihtaa isompiin puikkoihin raidallisen osan alussa, jotta reunus ja raidat eivät olisi niin kovin erilevyisiä. Mutta eipähän tuo ero lapasten kädessä olessa juurikaan näy/haittaa.

Vasemman käden raitalapanen

Seuraavia lapasia en ole vielä aloittanut, mutta idea on jo hautumassa, joten kypsymistä odotellessa…

Syys-lokakuussa tikuteltu Sukkasato tuli ja meni, omalta osaltani kahden kuukauden saalis jäi laihaksi: vain kaksi valmista paria. Ensimmäinen pari oli jo aiemmin esittelemäni Wedget ja toinen nämä veljenpojalle menneet perusjalanlämmittimet itsevärjätystä Nalle -langasta (48 silmukkaa kolmosen puikoilla).

Sukat kummipojalle itsevärjätystä Nallesta

Pikkupussukoita

Tänä viikonloppuna vietin pitkästa aikaa aikaani ompelukoneen ääressä. Ompelin kaverilleni trikoohameen (siitä toivottavasti saan kuvia myöhemmin tänne blogiinkin, koska siitä tuli tosi kiva) ja kasan vetoketjullisia pikkupussukoita. Vetoketju, pala päällikangasta, vuorikangasta ja kovikekangasta – siinä pussukkaresepti. Nyt seuraa kuvapläjäys.

Pinkki pöllöpussukka

Pinkin pöllöpussukan sisukset

Tipupussukka

Tipupussukan sisusta

Mäyrispussukka

Mäyrispussukan sisukset

Kissapussukka

Kissapussukan sisukset

Lila pöllöpussukka

Lilan pöllöpussukan sisukset

Vihreä pöllöpussukka

Vihreän pöllöpussukan sisukset

Ainiin – sain tänä viikonloppuna tehtyä myös parin koukutulle lapasellenikin, tadaa!

Koukutut lapaset

Koukuttuja juttuja

Olen aina silloin tällöin törmännyt koukuttuihin juttuihin lehdissä (mm. Novita -lehdessä on ollut jo pitkään koukuttuja malleja) ja blogimaailmassa (tuoreempia esimerkkejä löytyypi vaikka Eilen tein– ja Hilpeä villapaita -blogeista), mutta jostain syystä intouduin itse kokeilemaan tekniikkaa vasta nyt. Koukkuaminen on ihan mukavaa vaihtelua neulomiseen ja perinteiseen virkkaamiseen, eikä ollenkaan hankalaa – itse katsoin Youtubesta yhden tekniikkavideon, jonka jälkeen aloitin kokeiluni helpolla pikkupeitolla. Googlettamalla ”Tunisian Crochet” löytyy lukemattomia hyviä videoita ja nettisivuja, joista saa varmasti inspiraatiota ja apuja koukkuamiseen.

Ensimmäinen koukkuamistyöni oli siis pikkupeitto, jonka tein sinisestä Novitan Kuura -langasta 8 mm:n KnitPron vaihtokoukulla (yhdistettynä 60 cm:n kaapeliin). Loin 50 silmukkaa ja koukkusin niin pitkään, että sain tuhottua kaksi kerää eli 200 g Kuuraa. Lopuksi virkkasin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita luonnonvalkoisella 7-veikalla ja 5 mm:n virkkuukoukulla peiton ympäri, ja viimeisen kerroksen virkkasin rapuvirkkauksella. Peiton lopulliset mitat ovat noin 45 cm x 65 cm. (Tämä on KyJy -listani työ numero 7, Ravelrystä löytyypi täältä.)

Koukuttu pikkupeitto Novita Kuurasta

Koukuttu pikkupeitto tehokäytössä

Jotain muutakin koukuttua piti sitten kokeilla heti perään ja Eilen tein -blogin innoittamana päädyin Kauhavan Kangas-Aitan sivuille ja sieltä löytyi ohje koukuttuun patakintaaseen. Ohje toimi lähinnä inspiraationa: Otin siitä luotujen silmukoiden määrän ja idean, miten kahta väriä käytetään, plus että opettelin ohjeesta lisäämisen ja kaventamisen. Mutta lopputulos näyttää – ottamistani vapauksista huolimatta – edelleen patakintaalta. Käytin KnitPron akryylistä 5 mm:n koukkuamiskoukkua ja jämälankalaatikosta löytyneitä luonnonvalkoista 7-veikkaa sekä vaaleanharmaata Novita Ilonaa. Lankoja meni yhteensä 85 grammaa, kutakuinkin 50-50. (Tämä on KyJy -listani työ numero 12 ja projekti löytyy myös Ravelrystä.)

Koukuttu patakinnas

Koukuttu patakinnas

Kokeilin vielä soveltaa patakintaan ohjetta normilapaseen – soveltamisen tuloksena syntyi kapoinen (loin 22 silmukkaa) ja pitkulainen lapanen Novita Teddystä (oranssi + ruskea).  Vielä kun sille saisi aikaiseksi tehdä parin… (Tämä on KyJy -listani työ numero 11, mutta ei siis vielä valmis työ.)

Koukuttu lapanen Novita Teddystä

Koukuttu lapanen Novita Teddystä

Nämä kaikki kolme työtä on tehty koukkuamisen perussilmukalla (Simple Stitch), mutta Youtuben syövereistä löytyy ohjeita mm. oikean (knit, lopputulos näyttää ihan neuleelta) ja nurjan (purl) silmukan tekemiseen, hunajakenno -silmukkaan (Honeycomb Stitch), ristisilmukkaan (Cross Stitch), vinoon silmukkaan (Diagonal Stitch) ja vaikka mihin… Sitä joutunee ehkä kokeilemaan vielä näitäkin. :)

Kesä tulee!

Tai ainakin toivossa on hyvä elää. Vaikka viime yönä siirryttiinkin kesäaikaan, tunsin itseni aamulla hieman petetyksi kun ulkona avautui tällainen näkymä:

Kyllä se kesä sieltä vielä tulee

Kuka. Meni. Tilaamaan. Lisää lunta?!?

"OK" keväälleTulevan kesän toivossa olen kuitenkin ahkeroinut itselleni värikkäät kesän-odotus-sormikkaat, jotka tänä aamuna pääsivät käyttöön talvimasennusta estämään. Eksyin viime viikonloppuna Andra Designin blogiin ja löysin sieltä herkullisen väriset raitalapaset elikäs nämä sateenkaaren väriset. Sellaiset oli ihan pakko saada heti välittömästi puikoille (kello oli silloin noin 23:00 lauantai-iltana), mutta koska lankavarastostani ei löytynyt juuri sillä nimenomaisella hetkellä kirkkaanvalkoista ja sateenkaari -7-veikkaa, tein hätävaralapaset luonnonvalkoisesta ja ruskea-harmaasta polkasta (niistäkin alempana kuvallinen näyte). Seuraavana päivänä hankin heti ”oikeat langat” ja aloitin omia sateenkaarilapasia, jotka halusivat kuitenkin olla lopulta sormikkaat. En yleensä pidä sormikkaiden tekemisestä – liian työlästä puuhaa – mutta eilen illalla sain aikaiseksi tikuttaa kymmenen sormea paikoilleen Angelia DVD:ltä katsellessa. Hommaa helpotti myös uusi hankintani: KnitPro:n lyhyet (10cm) sormikaspuikot – mii laik!

Kevätsormikkaat

Sormikkaissa on peruslapasen alku (kts. Novitan lapasohje) 40 silmukalla, peukalokiilaa varten lisätty yhteensä 10s. Jokaista muita neljää sormea varten on puikoilta otettu 10 silmukkaa (5+5) per sormi ja pikkurilliin lisätty lisäksi 2s, muihin 5s. Lankana Novitan 7-veljestä sateenkaari ja kirkkaanvalkoinen (menekki 34 grammaa per väri), raidat ovat kolme kerrosta korkeat.

Ruskea-valkoiset hätävaralapaset

Polkka-lapaset on tehty Novitan peruslapasen ohjeen mukaan naisen koossa 44 silmukalla. Lankana Novitan 7-veljestä ruskea-harmaa Polkka ja luonnonvalkoinen.

Eilisen ja tämän päivän aamupäivät istuin Työväenopiston kurssilla, jossa teimme kesää silmällä pitäen kankaista ja nauhoista kukkia monilla eri tekniikoilla. Enpä ole ennen kukkia näperrellyt, mutta sen verran kivaa puuhaa se oli, että melko varmasti voin taata kankaiden lopuista syntyvän jokusen kukan tulevaisuudessakin. Niistä saa niin kivoja koristeita takinpieleen tai laukkuihin! Sain kaikki kurssilla aloittamani kukat ompeluosaltaan valmiiksi, kiinnitysmekanismit vain pitää vielä kiinnittää niiden taakse. Alla kuvia tuotoksistani.

Hopeakukka

Hopeakukka. Jostain kamalantuntuisesta hopeakankaasta ommeltuja terälehtiä ja jouluaskarteluja varten ostettua lumihiutale-harsokangasta. Keskelle liimattu kuumaliimalla hopeanvärinen nappi.

Sinivihreä kukka

Sinivihreä kukka. Alimpana vihreästä thai-silkistä tehtyjä terälehtiä, keskellä vihreää organzaa ja ylimpänä sinivihreää taftia. Värit ovat kuvassa ihan päin honkia, mutta kukka on oikeasti sinivihreä luonnossa. On, on!

Turkoosi ruusuke

Ruusukeaihiolla taiteltu turkoosi (väri on kuvassa aivan liian vaaleansininen) ruusuke satiininauhasta. Itse asiassa isomman ruusukkeen sisällä on pienempi ruusuke. Keskellä metallinappi vanhoista farkuista.

Heijastinkukkkia

Heijastinkukka. Kukkien osat on stanssattu BigShot -kuvioleikkurilla ja retrokukka-stanssilla heijastinnauhasta ja askarteluhuovasta (luonnonvalkoinen, lila ja vihreä). Osat on sitten ommeltu pinoon mustan napin kanssa.

Ompelukoneella rypytettyjä kukkia

Ryppykukkia. Ompelukoneen rypytyspaininjalalla on ensin rypytetty kangasta (ylin eli tuo hopeanvärinen) ja satiininauhaa (kolme alinta) ja ommeltu käsin spiraalin muotoon kukiksi.

Oranssi ryppykukka

Tällaisia käsityöntäyteisiä viikonloppuja saisi olla useamminkin!

Punatulkkulapaset ja -kauluri

Toiset kädenlämmittimeni Lapaskuu -tempauksen Tumpputupaan syntyivät alkuviikosta pikaisena välityönä, koska halusin saada keväällä neulomaani kauluriin mätsäävät lapaset. Ilmatkin ovat sopivasti hieman viilentyneet täällä etelässä, joten tumput ja kauluri ovat jo olleet muutaman päivän käytössä.

Lankana molemmissa töissä on Novitan 7 veljestä Linnut -sarjan Punatulkku -lanka. Lapasiin meni noin puoli kerää eli sen verran, mitä kauluriin varatuista kahdesta kerästä lopulta jäi jäljelle. Raidatkin sain mukavasti kohdilleen. Yleensä valitsen suositusta pienemmät puikot, koska pidän enemmän tiiviimmästä lopputuloksesta, mutta tällä kertaa menin ihan nelosen puikoilla. Eikä lopputulos niilläkään ole ollenkaan pöllömpi.

Lapaset Novitan 7-veljestä Linnut -sarjan Punatulkku -langasta

Kaulurin tosiaan tein jo loppukeväästä valmiiksi, joten eihän sillä enää kesällä sitten ollut käyttöä, mutta toivottavasti nyt talvella sitäkin enemmän. Malli on Novita -lehden Talvi 2010 -numerosta ja mallineule on tunturineuletta. Tykkään kovasti lopputuloksesta: Kauluri on sen verran korkea, että sen voi nostaa hupuksi, jolloin se lämmittää kivasti korvia. Tarpeellinen varuste siis tuleviin pakkasiin. :)

Kauluri Punatulkku -langasta

Isänpäivänlahjuksia

Isänpäivänä pitää tietenkin lahjoa omaa isiä! Tänä vuonna lahjuksina toimivat puoli-sormikas-lapas-härpättimet ja ötökkäbongarille sopiva kortti.

Vihreiden 7-veikasta tehtyjen lapasten pohjana on tuollaiset puolisormikkaat, joiden peitoksi on neulottu vielä huppu – ja oma huppu tietenkin myös peukulle. Olen nähnyt vastaavia lapasia niin ”livenä” kuin blogeissakin (mm. Glenna C:n blogissa), mutta toteutus on ihan omasta päästä, kun ei juuri sillä hetkellä ollut nettiä ja ohjeita käsillä. Mietiskelin seuraavia työvaiheita ja ratkoin ongelmia työn edetessä, mutta eipä nuo nyt niin kovin hankalat olleet toteuttaa. Lopputulos on ihan kiva, jopa ihan oikean kokoinenkin, ja lämmin – ja isikin tykkäsi. :)

Syys-lokakuussa neuloin sukkia Sukkasatoon (saaliini kippasin Perunalaariin) ja nyt marraskuussa on lapasten vuoro: Osallistun tässä kuussa Lapaskuu -tempaukseen, ja nämä ovat ensimmäiset omat kädenlämmittimeni Tumpputupaan.

Isänpäivälapaset

Isänpäivälapaset

Tilasin taannoin Paperinauhasta hassunhauskan Art Impressionsin Hollis -leiman, koska se oli kuin ilmetty isäni ötökkämetsällä sudenkorentoja bongaamassa. Jo silloin mielessäni oli käyttää sitä isänpäiväkorttiin ja kortin toteutuksestakin idea hautui päässäni jo leiman tilaamisesta lähtien. Leimakuva on väritetty ProMarkereilla ja tausta kolmella eri värisellä (Stormy Sky, Peeled Paint ja Vintage Photo) Distress Inkillä meikkisienellä töpötellen, sen kummempia aineksia siinä ei sitten olekaan käytetty. Ja tällainen kortista tuli:

Kiinni oleva isänpäiväkortti

Isänpäiväkortti puoliksi aukinaisena