Kiitoskortteja


Oranssin kiitoskortin tekstiMinulle tuli tammikuun puolivälissä uusi kisu Tanskasta: 6-vuotias leikattu kollikissa Osku, joka muutti Suomeen viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Koska minulla oli jo ennestään kissoja, asusteli uusi tulokas ensin kuukauden päivät muualla; aikataulullisista syistä itse asiassa kahdessa eri paikassa. Toisessa paikassa ensimmäisen viikonlopun ja toisessa sitten loput ajasta. Nyt on sitten eläinlääkäri todennut ja testit näyttäneet, että Osku-Oskari on terve kuin pukki, joten viikonloppuna herraskissa muutti uuteen pysyvään kotiinsa. Parhaillaan on menossa molemminpuolinen tutustumisvaihe. Tervetuloa, Osku-muru!

En olisi selvinnyt Oskun kotiuttamisesta ilman ihania ystäviäni, joiden luona Oskari sai asustella Suomeen tulonsa alkuajan. Siispä vähintä, mitä voin tehdä, oli tehdä ystävilleni kiitoskortit. (Ja Satu voi tästä eteenpäin pitää silmät kiinni! Ei kurkita! :D) Askartelurintamalla minulla on ollut piiiiitkä tauko, liian pitkä. Viimeksi taisin askarrella joulukortteja joulukuussa… Mutta olipas kiva kaivaa paperit esille ja pohtia korttijuttuja taas pitkästä aikaa.

Molemmat kortit syntyivät ilman ainuttakaan leimakuvaa, mikä on melko poikkeuksellista minulle! Mintunvihreän korttipohjan ja Pagemaps -leiskan (oikean alakulman esimerkkityön) innoittamana kokosin yhteen värikkäitä papereita, joista syntyi ensimmäiselle kortille tausta. Oranssi kakkupaperi oli ihan ”pakko” upottaa mukaan ja samoin läpinäkyvät pakkausnarun palat. Tilasin itselleni joululahjaksi Dymo -kirjoittimen ja olen ihan totaalisen hurahtanut siihen – tekstit on siis kliksuteltu sillä. Musta nauha tuli laitteen mukana ja pinkki Dymo -nauha on tilattu aikoinaan Teippitarhasta. Sisäpuolen lahjustaskun taittelin fiilispohjalta, mutta siitä tuli ihan kiva. Hyvin mahtuu lahjakortit kyytiin.

KiitoskorttiKiitoskortin sisus

Toisella kiitoskortilla osallistun Lauran korttihaasteeseen, jossa huhuillaan lempivärin perään. En nyt tiedä, onko minulla varsinaista lempiväriä, mutta oranssi miellyttää silmääni ja päädyn siihen melko usein valinnoissani. Eli oranssilla kortilla mennään. Oranssit kukka- ja pilkkupaperit on pyöristetty kulmista, ressattu ja reunoille on sipaistu Distress Inkin Wild Honey -oranssia. Edellisessä kortissa näkyvän kakkupaperin puolikkaan toinen puolisko on sitten tässä kortissa ja sen yli kulkee rypytettyä oranssia masking tapea. Leimasin ensin tekstit pelkällä musteella, mutta ne eivät erottuneet juurikaan kirjavasta paperista. Piirsin sitten ruskealla tussilla kirjainten ääriviivat ja laitoin kirjainten sisustaan oranssia sticklesiä (kuvissa se on vielä märkää, kun en malttanut odottaa kuivumista). Mutta nyt saa tekstistäkin selvää. :)

Oranssi kiitoskorttiOranssin kiitoskortin sisusta

Lopuksi vielä tulokkaan esittely. Osku on alunperin tuotu ison rapakon takaa Suomeen, jossa se asui jonkin aikaa ja muutti sitten Tanskaan. Nyt poitsu on leikattu ja keskittyy kissanpäivien viettämiseen täällä Pohjolassa. Oskun virallinen nimi on Purrsia Chief Oskosh ja hän on itse asiassa kissalamme tammikuussa 2007 syntyneen H-pentueen isi. Rodultaan Oskari on itämainen lyhytkarva ja väriltään ruskea ticked tabby. Luonteeltaan hän on herttaisen hömelö piilopiruilija. <3 Nähtäväksi jää, kuinka nopeasti Osku ja muut kissani hyväksyvät toisensa – vielä toistaiseksi ainakin burmatytöt keskittyvät suhisemaan tulokkaalle oven alta kun taas itämaiskatraan muita jäseniä ei voisi vähempää kiinnostaa.

Oskari

5 kommenttia artikkeliin ”Kiitoskortteja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s