Viikonloppuskräppäystä


Vietinpä juuri mukavan syksyisen aurinkoisen viikonlopun neljän seinän sisällä. Syy tosin oli hyvä (ainakin omasta mielestäni), kävin nimittäin tutustumassa skräppäyksen ihmeelliseen maailmaan Helsingin Työväenopiston kurssilla Kaapelitehtaalla. Olen jo jonkin aikaa käynyt aina välillä vilkuilemassa korttiaskartelua ja skräppäystä käsitteleviä – ah, niin herkullisia – blogeja, jotka saavat veden kielelle ja sormet syyhyämään. Liikkeellepanevana voimana mieleeni on jäänyt etenkin Korttigallerian Maijun ihanat korttipohjat, joihin kesäisillä blogisurffailuillani törmättyäni totesin, että ”taidanpa aloittaa askartelun”. Elokuun alussa kävin sitten Intohimona Askartelu -tapahtumassa haahuilemassa silmät ymmyrkäisinä, ihmettelemässä askarteluvalikoimien ihanuutta, hamstraamassa kissa-aiheisia leimasimia ja muutenkin ylittämässä vuosittaisen askartelubudjettini moninkertaisesti. Tekemisen aloittamisen suhteen minulla on kuitenkin ollut hieman käynnistysvaikeuksia, mutta tässä sitä nyt vihdoinkin ollaan: skräppäyskurssin käyneenä, ensi askelia ottamassa!

Olen joinakin menneinä vuosina saanut puristettua omatekoiset joulukortit sukulaisille (yleensä hyvin viime tinkaan ja hirveällä vääntämisellä) tai askarreltua muutamia hassuja paperinaruruusuja askartelukaupan ohjeen mukaan. Mutta nyt aion ottaa hieman ”tieteellisemmän” näkökulman ja oikeasti perehtyä niihin tekniikoihin, joita aion käyttää. Tänä jouluna koko suku saakin sitten aivan kertakaikkisen upeat ja kimaltelevat joulukortit (toim. huom. ehkä)! Ja vanhat valokuvat pääsevät ansaitsemiinsa kehyksiin nimineen ja tarinoineen (toim. huom. joskus).

Niin, tosiaan, se skräppäyskurssi! Tuotoksia tuli vähänlaisesti: kaksi valmista sivua. Mutta ei se laatu vaan se määrä – vai miten päin se nyt menikään. Enemmänkin käytin aikaani materiaalien mietiskelyyn ja asettelun pohdintaan, ja ylipäätään skräppäykseen ja sen tekniikoihin tutustumiseen. Opin tämän viikonlopun aikana niin paljon uutta, että niiden testaaminen käytännössä vie varmasti paljon aikaa…

Tadaa! Tuska 2010 -skräppäyssivuIhka ensimmäinen kokonainen skräppisivuni! Pinkki-musta -yhdistelmän idea oli mielessäni alusta alkaen selkeä, ja se lähti omatekoisista pinkeistä festaripaidoistamme. Niissä kyllä erotuimme eduksemme(?) tämänvuotisilla Tuska -festareilla. Skräppisivussa pinkki edustaa paitoja ja musta itse Tuskaa, joka lopulta oli oikein leppoisa ja aurinkoinen tapahtuma – ainakin näin ensikertalaisen mielestä. Itse sivusta sanottakoon vielä, että kuvateksti jäi odottamaan myöhempää inspiraatiota, mutta muuten nuo tärkeimmät elementit lienevät jo paikoillaan. Tähtiin piti tietenkin laittaa hieman kiiltoliimaa, sillä minun Tuska -maailmassani glitteri ja metallimusiikki kulkevat käsi kädessä: Glam Metal!

Jojo -kissan skräppisivuToinen viikonlopun aikana valmiiksi saamani sivu on Jojo -kissan oma skräppisivu, jonka sävymaailma on sininen, ruskea ja kerma. Tässä työssä käytin vihdoinkin Intohimona Askartelu -messuilta ostamiani kissaleimasimia, tai siis yhtä niistä eli tuota alareunan kissaboordia. Jotenkin kuvasta heijastuu Jojon rauhallinen luonne, ja koska Jojo on todellinen mammanpoika, niin pitihän sekin saada jotenkin ujutettua mukaan. Tämänkin sivun teksti-osion jätin hautumaan, kurssin jäljiltä ajatuskoppa oli hieman vajaa runoilun osalta. Molempiin sivuihin olen tyytyväinen, sain niistä suurinpiirtein sellaiset kuin olin ajatellutkin.

Tästä on sitten hyvä jatkaa – vino pino kuvia odottaa tarinaa ympärilleen!

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikonloppuskräppäystä

  1. Paluuviite: Mä skräppään sittenkin « Tuijan jutut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s