Kyjyilyt on nyt aloitettu

Päätin osallistua tämän vuotiseen Kesäyöstä Jouluyöhön -tempaukseen eli KyJyyn, mikä lie mielenhäiriö ollutkaan ilmoittautumishetkellä – ensimmäistä kertaa olen siis kyjyilemässä. Tempauksessa on tarkoituksena aloittaa 20 neulonta- tai virkkaustyötä kesän aikana ja saattaa ne valmiiksi Jouluaattoon mennessä. En kuitenkaan ajatellut ottaa paineita minkään suhteen – toki tähtään kahteenkymmeneen aloitukseen, mutta katsotaan, mihin aika, hermot ja langat riittävät. Oma KyJy -listani löytyypi nimimerkin ”thuja” takaa.

Omalta osaltani kyjyilyt alkoivat vauhdikkaasti – aloitin ja viimeistelin ensimmäisen työni heti ensimmäisenä sallittuna päivänä eli Juhannusaattona. Virkkasin interlocking crochet -tekniikalla vihreäsävyisen tiskirätin, jonka lasken kyllä yhdeksi kokonaiseksi työksi, koska siihen kului yhteensä 67 grammaa Schachenmayrin Cotton Linen lankaa. (KyJyn säännöissä sanotaan, että yhteen työhön pitää käyttää lankaa vähintään 50 grammaa ja sehän ylittyi kirkkaasti – vaikka toki säännöissä lukee myös 3 tiskirättiä/patalappua on yksi työ, mutta tämä työ ei ollutkaan ihan ”perinteinen” tiskirätti.) Virkkasin 3,5 mm koukulla ja valmiin rätin mitoiksi tuli 24cm x 24cm, ehkä aavistuksen pienempikin olisi voinut olla.

Olen aloittanut myös jo toista KyJy -listallani ollutta työtä eli Fifi -huivia tummanpunaisesta Novitan Rose Mohair -langasta. Mallikerta on helppo muistaa ja paksuilla puikoilla tulee nopeasti valmista, joten Fifi on tosi kätevä matkaneule. Itse asiassa sain juuri menneellä viikolla valmiiksi samanlaisen huivin oranssina, joten kuvion langankierrot ja kavennukset tulevat jo selkärangasta. Ja mikä parasta, saan kulutettua Rose Mohair -varastojani rankalla kädellä – olen nimittäin kehittänyt itselleni henkisen mohairlanka-allergian, joten haluan eroon kaikista ”liian hahtuvaisista” langoistani. ;)

Seuraavaksi käyn ehkä Broken Seed Stitch -sukkien kimppuun. Tai sitten innostun jostain ihan muusta, mutta se jää nähtäväksi. Vielä ehtii toivottaa kaikille mukavaa Juhannusta!

Käsityöaddikti

Yleisesti ottaen olen käsityöaddikti, minulla on aina jotain tekeillä – välillä enemmän ja välillä hieman vähemmän aktiivisesti. Nyt elokuun loman aikana olen suorastaan rohmunnut vaikka minkälaista tekemistä; minulla taitaa olla tälläkin hetkellä kesken useita villapaitoja ja muutamia hieman pienempiä töitä.

Lepolomalleni mökille maltoin kuitenkin ottaa mukaan vain yhden käsityön, vihreän pitsineuleboleron. Ohje on Novita -lehden kesä 2009 -numerosta ja mallissa on alunperin käytetty Novitan Bambu -lankaa. Itse olen kuitenkin käyttänyt Crystal Palace Yarnsin Kid Merino -lankaa (väri Fern Mix) kaksinkertaisena 3,5:n puikoilla. Kyseinen lanka tarttui mukaani alkukesän Turun reissullani Lankabaarista. Nyt minulla on tosin pieni ongelma, lanka meinaa nimittäin ruveta loppumaan kesken eikä sitä saa muualta kuin Lankabaarista, apuva… Minulla on kotona vielä yksi kerä, mutta nopeallakin summauksella voi hieman laskeskella, että sekään tuskin tulee riittämään (varsinkin, kun kudon kaksinkertaisella langalla): takakappaleesta puuttuu vielä 75% ja hihat puuttuvat kokonaan… Soitin juuri Lankabaariin, eikä heiltäkään enää löydy käyttämääni väriä hyllystä. Nyyh. Ystävällisesti he kuitenkin lupasivat selvittää, saisiko lankani lisättyä vielä heidän lähdössä olevaan jenkkitilaukseen.

Mietin tässä, uskaltautuisikohan sitä tilaamaan lankaa oikein ulkomailta, lähinnä jenkeistä. Muistan joskus tilanneeni tavaraa rapakon takaa ja saaneeni sitten yllätyslaskun tullista sekä maksaneeni itseni kipeäksi, että sain tavarat pois sieltä… Nyt voisin vaikka olla hieman valistuneempi kuluttaja ja selvittää nämä asiat etukäteen ihan itse. Lankojen tapauksessa tilanne lienee se, että alle 150 euron ostoksista ei peritä tullia. Hyvä, sillä en ajatellut kuitenkaan ihan niin paljon tilata – vaikka ei sieltä ihan vain yhtä kerää kannata lähteä tuomaan. Jos lähetyksen arvo on yli 22 euroa, niin sitten tulli perii vielä arvonlisäveron, joka lankojen tapauksessa lienee 22%. Laskeskelin, että siitäkin huolimatta jenkeistä tilatut langat ovat hintansa ja vaivan arvoisia. Odottelen nyt kuitenkin ensin, saisiko sen yhden puuttuvan kerän Lankabaarin kautta tänne Suomeen. Pidän peukkuja!